keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Täällä sitä nyt ollaan

Siis omalla pihalla. Sutia pystyy vetelemään niin etu- kuin takapihallakin aika lailla. Nurmen lisäksi löytyy asfalttia selkäpuolen hinkkaamiseen ja reviiriä voi laajentaa halutessaan myös metsän tai pellon puolelle. Puro ja oja tarjoavat pikaista vilvoittelua janoisille ja itsensä liian puhtaiksi tunteville. Vain se isompi lätäkkö puuttuu, jossa uida voisi. Jopa LUOLA (aka siltarumpu) on etupihalle asennettu ja sen omistussuhteesta käydään lähes päivittäin vauhdikkaita neuvotteluja. Toinen luola kaivettiin omatoimisesti puuliiterin alle.
 Naapuriin me ei olla pyritty ja kylätielle on sen verran matkaa, että ollaan saatu olla aitaamattomalla pihalla ihan keskenään. Sisälle joudutaan, jos pellolla näkyy traktori - Papu kun yrittäisi ottaa sen kiinni, kuten ruohonleikkurin tai imurin (joiden esiin tullessa Papulle täytyy myös järjestää jotain muuta ohjelmaa). 
Sisätilatkin ovat ihan jees. Ikkunat on alhaalla, näkee hyvin takapihalle: lintulauta on jo asennettu ja täytetty olohuoneen ikkunan eteen ja pihakuusissa on pari kertaa käynyt ORAVA.