Isäntä tullasi Papua tuulikaapissa sisälle tullessa. Ajattelin, että taas jotain sangen kamalaa, kuten risu poskessa on tuotu roskaamaan pyhää viihtyisyyttämme. Päivittelyn jatkuessa piti käydä katsomassa. Ja jalanhan se Paapuska oli sisälle raahannut, rusakon etukoipi, verekäskin vielä. Pikainen analyysi:
* Ei, ei ole kaveruksista rusakon kaatajiksi (orava olisi mahdollisuuksien rajoissa, mutta rusakko - heh heh).
* Mistä hitosta ne sen on löytäneet?
* Mikä perhana sen rusakon on hengiltä ottanut?
* Onhan molemmat koirat sisällä?
Toppatakki niskaan ja pimeään metsään tarkistusreissulle lampun kanssa. Koirat ei olleet käyneet metsän puolella. Pellon puolella meni jäniksenreittejä pitkin poikin, samoin oravien pellonlaidassa, ehkä jopa joku peura mennyt (ellei sitten ollut kettu - ei eläintieteilijäkään ihan pro ole :) ). Pääasia, ettei näkynyt suden tai ilveksen tassuja. Naapurin rajalla Papulla petti pokka ja pörhistellen säntäsi pienen kuusen juurelle. Sieltähän se löytyi, sangen kaluttu jussi, jäljellä enää nahka ja lähes täydellinen luuranko (vain pätkiä kylkiluista ja toinen etujalka puuttuivat - sekä toinen takajalka, jonka Nasti joutui saman tien luovuttamaan takaisin). Eipä siitä selkoa ottanut, kuka sen oli hengiltä ottanut, mutta oisko ilves saalistaan naapurin takapihalle jäänyt aterioimaan? Hieman jännittyneempänä pikkukavereita taas ulos päästää, mutta jatkuva ulkoilu kun on kuitenkin se maailman suurin ilo...
